Yksi rasvahappojen tärkeimmistä tehtävistä on muodostaa solukalvoa eli solujen seinämiä. Niiden tehtävänä on huolehtia, että ravinto ja energia liikkuvat oikealla tavalla solun eri osien välillä.
Joitakin rasvahappoja ei keho osaa itse muodostaa, vaan meidän on saatava ne ravinnosta. Ne ovat elämälle välttämättömiä. Ilman niitä keho ei pysty toimimaan. On kaksi tärkeää rasvahappoa: alfalinoleenihappo (omega-3) ja linolihappo (omega-6). Näitä välttämättömiä rasvahappoja on runsaasti mm. kasviöljyissä, kuten rypsiöljyssä ja auringonkukkaöljyssä, sekä margariineissa, jotka sisältävät näitä öljyjä. Kalassa on niinikään hyödyllisiä rasvahappoja, joita kehon on vaikea valmistaa itse. Siksi on hyvä syödä rasvaista kalaa kerran tai pari viikossa.
Rasva on välttämätöntä, jotta pystymme hyödyntämään rasvaliukoisia A-, D-, E- ja K-vitamiineja. Näillä vitamiineilla on monta tärkeää tehtävää kehossa. Niitä tarvitsevat mm. näkö, veri ja kasvaminen. Rasvaliukoisia vitamiineja on monissa ravintorasvoissa.
Ihonalainen rasva auttaa meitä säilyttämään tasaisen ruumiinlämmön ja eristää kehon niin kylmältä kuin kuumalta. Se suojelee myös herkkiä sisäelimiämme ja suojaa ulkopuoliselta paineelta ja iskuilta.
Rasva koostuu rasvahapoista, jotka näyttävät erilaisilta ja vaikuttavat terveyteemme eri tavoin. Rasvahapot ovat joko tyydyttymättömiä tai tyydyttyneitä. Onko sitten merkitystä, syömmekö tyydyttyneitä vai tyydyttymättömiä rasvoja? Kyllä, terveydellemme sillä on huomattava merkitys. Tyydyttynyt rasva saattaa nostaa kolesteroliarvoja ja siten vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin. Siksi on tärkeää että kaikki – lapset yhtä hyvin kuin aikuiset – eivät syö liikaa tyydyttynyttä rasvaa. Tyydyttymätön rasva auttaa alentamaan kolesteroliarvoja. Vaikka tyydyttynyt ja tyydyttymätön rasva sisältävät yhtä paljon energiaa, meidän tulee vähentää tyydyttyneen rasvan osuutta ja lisätä tyydyttymättömän rasvan osuutta.
Kasviöljyt puristetaan kasvien siemenistä ja hedelmistä. Ne sisältävät runsaasti terveellistä tyydyttymätöntä rasvaa. Eläinperäinen rasva sisältää pääasiassa tyydyttynyttä rasvaa, jota tulisi syödä vähemmän. Poikkeus ovat rasvaiset kalat, sillä kalanrasva on suurimmaksi osaksi tyydyttymätöntä.
Näkyvä ja näkymätön rasva erotetaan tavallisesti toisistaan. Näkyvää rasvaa on esimerkiksi margariini, jota levität leivällesi, lihapalan rasvareuna ja öljy, jota sekoitat salaattiin – eli rasva, jonka voi nähdä paljain silmin. Näkymätön rasva ei ole samalla tavalla havaittavissa, mutta sitä on esimerkiksi kermassa, juustossa, leivonnaisissa, makkarassa, rasvaisissa kastikkeissa ja pizzan ja piirakoiden kaltaisissa ruoissa. Kaksi kolmasosaa nauttimastamme rasvasta on näkymätöntä. Toinen haittapuoli on, että näkymätön rasva on useimmiten tyydyttynyttä rasvaa, joka ei ole kovin terveellistä.
Mutta meillä on sitä vastoin hyvät mahdollisuudet valita itse, millaista näkyvää rasvaa syömme: ravintorasvoja, jotka sisältävät enemmän tyydyttymätöntä kasvirasvaa tai sellaisia, jotka sisältävät enemmän eläinperäistä tyydyttynyttä rasvaa. Valitsemalla kevyitä meijeri- ja leikkeletuotteita vähennät näkymättömän rasvan määrää ja samalla tyydyttyneen rasvan määrää.
Lasten vatsa on pieni, mutta lapsi tarvitsee paljon energiaa kasvamiseen ja kehittymiseen. Rasvassa on ravintoaineista eniten energiaa. Mutta myös lapsi tarvitsee oikeanlaista rasvaa. Ruotsin ravintosuositukset koskevat aikuisia ja yli kaksivuotiaita lapsia. Niissä painotetaan, kuinka tärkeää kaikenikäisille on rajoittaa tyydyttyneen rasvan nauttimista. Vähärasvaisten maitotuotteiden ja leikkeleiden valitseminen lapsille ei ole väärin. Lisää sen sijaan kasviöljyä ja juoksevaa margariinia lapsen ruokaan. Valitse voileipämargariini, joka sisältää vähän tyydyttynyttä rasvaa ja paljon tyydyttymätöntä rasvaa. Hyödyllistä rasvaa on hyvä ja tärkeä lisätä.