Kasvipohjaisuus ja ympäristö Flora

Ravinto ja terveys

Flora-margariinit ja ruoanlaittotuotteet ovat helppo ja maistuva tapa auttaa koko perhettä saamaan tärkeitä ravintoaineita, kuten pehmeitä rasvoja ja rasvaliukoisia vitamiineja.

 

Miksi tarvitsemme rasvaa?

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan aikuisten ja lasten energiansaannista tulee 25–40 % päivittäisestä energiasta saada rasvasta, 45–60 % hiilihydraateista ja 10–20 % proteiinista. Naisten energiantarve on keskimäärin 2000 kcal päivässä ja miesten 2500 kcal päivässä.

Näin ollen rasvaa tulisi nauttia noin 60-90 grammaa päivässä. Kahden kolmasosan siitä tulisi olla tyydyttymätöntä pehmeää rasvaa ja enintään yhden kolmasosan tyydyttynyttä kovaa rasvaa.

Rasvaa on monissa eri elintarvikkeissa vaihtelevassa määrin. Sitä on tietysti kasviöljyissä, voissa ja margariinissa, mutta myös lihassa, kalassa ja maidossa – lähes kaikessa mitä syömme. Rasva on tärkeä ravintoaine, jolla on monta eri tehtävää elimistössämme. Tässä muutamia esimerkkejä rasvan merkityksestä.

Solujen rakennusmateriaali

Yksi rasvahappojen tärkeimmistä tehtävistä on muodostaa solukalvoa eli solujen seinämiä. Niiden tehtävänä on huolehtia, että ravinto ja energia liikkuvat oikealla tavalla solun eri osien välillä. Välttämättömät rasvat ovat monien kehon toimintojen rakennuspalikoita (esim. hermot, hormonienkaltaiset aineet).

Välttämättömät rasvahapot

Joitakin rasvahappoja ei keho osaa itse muodostaa, vaan meidän on saatava ne ravinnosta. Niitä kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi, alfalinoleenihappo (omega-3) ja linolihappo (omega-6). Näitä välttämättömiä rasvahappoja on runsaasti mm. kasviöljyissä, kuten rypsiöljyssä ja auringonkukkaöljyssä, sekä margariineissa, jotka sisältävät näitä öljyjä. Kalassa on myös hyödyllisiä rasvahappoja, joita keho tarvitsee. Siksi on hyvä syödä rasvaista kalaa kerran tai pari viikossa.

Vitamiinien imeytyminen

Rasva on välttämätöntä, jotta pystymme hyödyntämään rasvaliukoisia A-, D-, E- ja K-vitamiineja. Lisäksi rasva voi auttaa kehoa A-, D- ja E-vitamiinien imeytymisessä. Ne ovat tärkeitä hyvälle näölle, lujille luille ja kehon solujen suojaamiselle.

Säilyttää lämpöä ja suojelee sisäelimiä

Ihonalainen rasva auttaa meitä säilyttämään tasaisen ruumiinlämmön ja eristää kehon niin kylmältä kuin kuumalta. Se suojelee myös herkkiä sisäelimiämme ja suojaa ulkopuoliselta paineelta ja iskuilta.

Kasvirasvaa vai eläinrasvaa?

Kasviöljyt puristetaan kasvien siemenistä ja hedelmistä. Ne sisältävät runsaasti tyydyttymätöntä pehmeää rasvaa. Eläinperäinen rasva sisältää pääasiassa tyydyttynyttä kovaa rasvaa, jota tulisi syödä vähemmän. Poikkeus ovat rasvaiset kalat, sillä kalanrasva on suurimmaksi osaksi tyydyttymätöntä.

Varo piilorasvaa

Näkyvä ja piilorasva erotetaan tavallisesti toisistaan. Näkyvää rasvaa on esimerkiksi margariini, jota levität leivällesi, lihapalan rasvareuna ja öljy, jota sekoitat salaattiin – eli rasva, jonka voi nähdä paljain silmin. Piilorasva ei ole samalla tavalla havaittavissa, mutta sitä on esimerkiksi kermassa, juustossa, leivonnaisissa, makkarassa, rasvaisissa kastikkeissa ja pizzan ja piirakoiden kaltaisissa ruoissa. Kaksi kolmasosaa nauttimastamme rasvasta on piilorasvaa. Piilorasva on useimmiten tyydyttynyttä rasvaa.

Voimme itse valita, millaista näkyvää rasvaa syömme: ravintorasvoja, jotka sisältävät enemmän tyydyttymätöntä kasvirasvaa tai sellaisia, jotka sisältävät enemmän eläinperäistä tyydyttynyttä rasvaa. Valitsemalla kevyitä meijeri- ja leikkeletuotteita voit vähentää myös piilorasvan määrää ja samalla tyydyttyneen rasvan määrää.

 

Rasva ja terveys

Rasva on kehollemme tärkeä energianlähde, ja sopiva määrä oikeanlaista rasvaa on hyvinvointimme kannalta merkittävä tekijä. Meidän olisi hyvä valita nykyistä useammin kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia margariineja, pähkinöitä, kalaa, oliiveja, avokadoa ja juoksevia ruokarasvoja. Esimerkiksi punaisesta lihasta, lihatuotteista ja muista eläintuotteista saatavien tyydyttyneiden rasvojen osuus on hyvä pitää alhaisena, ja se saa olla enintään 10 prosenttia saamastamme energiasta. Tutkimusten mukaan tyydyttyneiden rasvojen vaihtaminen tyydyttymättömiin tarkoittaa merkittäviä terveyshyötyjä muun muassa sydämen kannalta.

Hyvinvointimme kannalta on tärkeä kiinnittää huomiota rasvan laatuun eli enemmän tyydyttymättömiä rasvoja ja vähemmän tyydyttyneitä kovia rasvoja. Runsas tyydyttyneiden rasvojen käyttö voi kohottaa veren kolesteroliarvoja ja korkea kolesteroliarvo voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Helppo nyrkkisääntö on, että kovan tyydyttyneen rasvan sijaan kannattaa valita pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä kovempaa rasva on huoneenlämmössä, sitä enemmän se sisältää tyydyttyneitä kovia rasvoja.

Erilaiset rasvat

Useimmat suomalaiset syövät suosituksiin nähden liikaa kova, tyydyttynyttä rasvaa. Liiallinen tyydyttyneiden rasvojen määrä voi nostaa veren kolesterolitasoa, mikä on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Tyydyttyneiden rasvojen vaihtaminen tyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin voi vähentää veren haitallista LDL-kolesterolia ja parantaa näin sydämen terveyttä. Näet kaikista tuotteistamme helposti, paljonko niissä on tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja. Näin voit tehdä tietoisia valintoja.

On olemassa myös niin kutsuttuja transrasvoja. Transrasvat nostavat tyydyttyneiden rasvojen tavoin veren LDL-kolesterolia. Margariiniemme transrasvapitoisuus on aina alle 1 prosentti. Voi sisältää noin 2–4 prosenttia transrasvaa.

Miten voin valita rasvan oikein?

Tässä on muutamia vinkkejä, joiden avulla voit syödä vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja:

  • Käytä ruoanlaitossa ja leivonnassa juoksevaa margariinia tai Sydänmerkillä merkittyä margariinia. Mitä kovempaa rasva on huoneenlämmössä, sitä enemmän se sisältää tyydyttyneitä rasvoja.
  • Käytä leivän päällä Sydänmerkillä merkittyä margariinia.
  • Syö kalaa kolme kertaa viikossa.
  • Valitse Sydänmerkillä merkittyjä meijeri- ja lihatuotteita.
  • Öljypohjaiset ruokarasvat, kuten margariini, ovat suositeltavia

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan öljypohjaisia ruokarasvoja, kuten margariinia, osana terveellistä ruokavaliota. Lisätietoja on osoitteessa www.ravitsemusneuvottelukunta.fi

Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset

Lisää:

  • Kasvikset ja palkokasvit
  • Marjat ja hedelmät
  • Kalat ja muut merenelävät
  • Pähkinät ja siemenet

Vaihda:

  • Vaaleat viljavalmisteet > Täysjyväviljavalmisteet
  • Voi, voita sisältävät levitteet > Kasviöljyt, öljypohjaiset levitteet
  • Rasvaiset maitovalmisteet > Vähärasvaiset/Rasvattomat maitovalmisteet

Vähennä:

  • Lihavalmisteet ja punainen liha
  • Lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat
  • Suola
  • Alkoholijuomat
Flora normaalisuolainen

Tietoa margariinista

Margariinin valmistaminen on yllättävän yksinkertaista. Terveellisten kasviöljyjen lisäksi valmistuksessa käytetään rasvatonta maitoa ja loraus kirnumaitoa tai vettä.

Flora Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

Onko sinulla kysyttävää?

Olemme parhaamme mukaan koonneet näille sivuille tietoa Flora-tuotteista ja maistuvasta arjesta.